Tepichiinua wayuu ekirajaashi namaa natuushinuu müsia noushinuu tü kasa alatakaa sulu’u woumain. Karla Lucía Uriana González süküjüinjatü suchukua jamüin saa’inrulujut otta tü kasa sülatirakaa Colombia sümaa Venezuela.

Ashjuushi sünain wayuunaiki (nanüiki wayuu) müsia alijunaiki. Touchikanain apütaakaa sou mmakat sutuma tawaireeñashe (o’uitapa’a) waraitapa taya süpüshi tü sotokoo taa’in so’u toumain, tü e’raajünakaa sünaainjee miyaasü, jieyuu wayuusheinru’u, tooloyuu arüleejülii, na tepichi asheitajaakana süka wayunkeera, müsia tü süpoujana tü mulumutshika otta tü wuitushii woumainpa’a, Wajiira, waima sümalain paliraasü sümaa süpülain.

Sünain tü waraitaakat, Aalakatpünaa, yalakaa 45 minutos sünainjee tü sülujüle mmakat Colombia suulia Venezuela, antiraa amaalü Karla Lucía Uriana González,  wanee jintut wayuu po’oloo waneeshia suuyashe. Süsakirüin taya sünain kasain wayuu tü wa’yataakaa anain namaa na tamaajanakana. Taküjaka sümüin achukuaamaajatüin shia sümaa ayaakuaa, yalain yootuin waya süküjala’a sümaka suchua Venezuela.

Karla wanee jintut shiasümain wamüin, anamiaa’inrü müsia sümaa tü sütütüin sülatirüin wamüin miyouyuushaana alijalaa. Taküjain achukuaamaajatkaa sünainjee kojutuin wamüin waya wayuukana tü nanüikikaa na tepichikana, sünainjee naküjüin suchua wanee kasa sümaa anamiaa süka noupa’a tü alatakaa noumainru’u müsia nayain wo’uliwoin sulu’u tü mmakat.

“Jemeisü taya Venezuela, tanülia chaya Karla Eugenia Farías Sierra, katsa ye’yaa tanülia joolu’u Karla Lucía Uriana González. Müima’a yaa anii waya sulu’u mmakat Aalaka eere kepiyain wei, washi namaa napushua wapüshi” müsü tamüin.

Sotusu taa’in sutuma Karla wainmain waya wayuukana sümaa piamain wanülia. Mayaainje’e malüjülesat tü mmakat namüin na watuushinuukana, piamatua wommainpa’a, nnojotpeje’e kojuteematüin shia namüin shikiipu’shiikana tü Mmakalüirua, joutka anainjee piamain nanülia wayuu. Sulu’u woumain eeshi wayuu eekai ekettaajüin ekirajawaa sümaa alijuna sulu’u wanee shi’papa mmakat, sünain nnojoluin kasain ekirajaain anülia sulu’u waneeya’asa; kereje’riashii sulu’u wanee, mereje’ruutaasalii sulu’u tü wanee.

Müsü suttia tü yootookoo sümaa Karla, jülüjataakaa atuma takua’ipa, mataaka saa’in nakuaipa na alatakana suulia 380.000 wayuu nou juyakai 2018 sulu’u Colombia, müsia 415.000 akotchitnakana anülia sümaa kepiyain Venezuela nou juyakai 2011.

¿Je’raajüin tü Sülüjüle mma münakat? Tasakirüin.

“Palajatkaa te’raajüin ou tü sülüjülekaa mmakat maaliajat. Süttüsü, masapiasalii waya, wounaka süka wawui, teikat, wanee tawala jo’uuchon müsüja’a tayakaa (…) keemoisü, waima tü mojulaasükalüirua, eeshi na wuchiikana müsia tü kaainjaratkalüirua”.

Saashin Karla su’utpunaa ka’ikat ti’a chajatü kepiyain Marakaaya (Venezuela) suchuntaain müinka shiakai suumain. Sümaa taapüin sünuiki, jülüjataashi taa’in na wawalayuukana, sünainjee wanaawain wapushua na jemeishiikana cha’ya sulu’u mmakat ti’a. Waimashii waya sümaa sotuin shia waa’in maka tü mma waa’inmaajatükaa, nuumain ka’i, eere gaita, wemetsü püla’na ajuriichajuushi, müsia sukua’ipala wayuu marakaaje’walii. Na watuushinuukana naküjüuin wamüin nantüshiin paala wuinpejee Venezuelamüin, shi’ree anaakua’ipaa sümaa ayatüinjanain wayuu naya sulu’u mmakat.

Sünainjee suchukua tü sülüjüle mmakat jülüjüsü taa’in süküjaala tü teikaa suchukua toushi Lucinda Henríquez, anaajaakaa süpülapünaa te’raajüin shia. Shia palajatükaa o’onooin na’akajee na wapüshikana, cha’ya Venezuelamüin. Sa’kapünaa süküjala Karla suchuntuin nnojoluin shi’raajüin tü soushikaa “Lucía sünülia tü toushi anaajaakaa”. Tayaawajaa o’ulu isain tachiki motuin taa’in Marakaaya, mayaainje’e nnojoluin cheje’ewalüin waya, shiapeje’e apüin wamüin ekirajawaa süchiirua karalouta, a’yatawaa müsia miichi, tü anaakua’ipaa “buen vivir”, tü sa’nasia akua’ipa ke’ireeka waa’in. Eejanale wakumajüin wakua’ipa suchiirua na’lapüin sümaa nawuliwou watuushinuu. Cha’ya na wayuu ajuitakana noumainpa’jee a’yataashi süpüla akaalijaa napüshi apütaakana noumainru’u.

Wanaa sümaa suwawalüin joutaikat sa’kapünaa aipioliakaa, müsia wunu’liairua  waimakaa wopumüin otta uuchijeeru’u eere kekülein mmakat, Karla sümaashi waya sulu’upünaa tü mmakat sümüin süka so’u tepichi, suka tü ayujiakaa ayaakuaa. Wanee sa’napala woulia shi’ree shiyaakuajüin suumain. Yalain shiyaakuajüin sükujüin wamüin suchukua tü wunu’ulia eekat wanaain wamaa, rülipi, aipia müsia jeechua, epinaseekat saashin Karla natüjala soushimiuu, süchiki ti’a aikalaashi waya süküjaka jamalu’uluin tü oumainyee.

-“Sünainjee tantüin yaamüin, nia chi tatuushikai aküjaka tamüin sukua’ipa tü mmakat ye’yaa.”

-¿Kasa tü oumainyeekat?

-“Oumainyee shia tü wepiapalakaa, eere waya, ciudad, departamento, shia tü yalain waya weinshi sulu’u”.

-¿Jetsü puumainka Karla?

-“Toumain shia Venezuela, cha’ya anashaanasü paala, eeiwa’a chi müliashii alu’ataakai sou mma paala, Chávez, anashii waya, a’yataasü teikat, shikirüin waya weinshi, joolu’u nnojoluipa eeyain sülia wanee cheetos, kotpiitayakalüje’e. Venezuela eekane jamü joolu’u”.

Sülüjüle tü mmakat nnojotsü shiimüinjeein wamüin waya wayuukana. Sünainjee tepichin waya watijaa o’ulu tü attaayakaa, wanee asatia sutuma tü wuitasheinkalüirua, sükatalia Colombia suulia Venezuela, iraa Paaluachon (Maikou, Colombia). Na aluataashiikana sulu’u tü mmakat nalainrüin wanain shi’ree atüjaain sou, ja’a wamüin sümüin, nakataleein waya süpüla wayoujiraain sünainjee jalaje’walin waya, kasatalüin wata, wekiirujut, washein, wawashirüin, weküinpala. Kasa süpüshua kakatajiasü müika sütijaanüi ou, waya müshia mapa kajutka atumaa tia.

Tü katairieekaa süjütachikina waya sünain mülouwaa watta sümaa julujaa aa’in wakua’ipa. Tü yootirawaa eeyütka’ya wamana sümaa tü iikat sünaainjeejatü tü lapükat, cheijaashaanakat süpüla watijaain sou wakua’ipa sümaa woumain.

Süchiki, ashawalaashi waya peje sünain wanee laa, sümaa ayaakuajiakaa, Karla sünaküin süshajülekat wuin, süküjüin achiki sukotchiraain tü wuinkat yala shi’tapa juyakat. Waya wayuukana wasaajüin tü wui cheijaakat miichipa’a, süpülasü wo’oojuin müsia nasüin mürülü”.

Yalashii paala waya kama’a sümaa sünain ayujaa ayaakua. Sheenajaaka sünain asheitajawaa Karla wanee jintut alatüsü pejepünaa, kanisa’a asakiraain ne’e sünain wayuunaiki, wanüiki, ashapajaasü tü jintutkoo. Su’naka, sümaa ale’jet taya sümüin. Yalaka’ya waya sünain aapajaa sükujala suchukua tü mmakat müsia jamakua’ipalin naya.

“Antüshii waya sünain ekirajawaa, shi’ree anain wakua’ipa süpüleerua tei, tashi, namaa tawalayuu”. Müsü wamüin doctooreinshia “süpüla akaalijaa tapüshi, wayuu eekai choujaain amüin shipi ayuulee, nnojoluin nama’na, takaalijeein wayuu müliakana wanaa tamaa”.

Eepeje’e wanee kasa sümüsü Karla, “na wayuukana nnojoliishi akaalijain, nnojoliishi jülüjüin naa’in na waneeinua”. Pütchi shiimüin sünainjee su’ulwaajünüin süwashirüin tü Wajiirakat, eere waneejiraain na wayuukana noulia kasa nanain, ayatayaaka’yane’e na wayuukana, ayatayünia kamaneein.

Na tepichi wayuukana naya anainjaneekana atuma wanee akua’ipaa eetüjütkaya, aniiyüttaaja’a shia so’pünaa kasa supushua.

Wayuukana wachuntaain anain wakua’ipa mapeena. Müinyaa yootusu taya sou Karla, wanee jintut, müsüka tü yalakalüirua wepiapa’pünaa, choujaakaana amüin ekirajawaa, süpüla anale’injatüin natijala sünainjee tütüin sünüiki. Wanee wayuu anai nikirajia atijüshia achajawaa nukua’ipa.

Kama’pa waya sümaa Karla, antüsü shiikat süsaajaka shia. María Eugenia Uriana sümaashi süchon mekiisalüichi juya. María Eugenia süküjüin waya tütüshaanain Karla, talatataasü saa’in sümaa, süwaalasü. Ouna müshiija’a naya sulu’u wanee wopu wuitüshii müsia mmashii Aalakatje’walia.